Kuinka haen palvelusuunnitelmaa?

Henkilökohtainen apu on vaikeasti vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle myönnettävää apua, jonka tarkoituksena on taata avun saajalle yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan normaaliin toimintaan. On useampia tapoja, joilla kunnan on mahdollista toteuttaa vammaispalvelulain mukaista palvelua kuntalaisille.

 

Mikä on palvelusuunnitelma?

Palvelusuunnitelma on palveluja tarvitsevan ja hänen asiantuntijaverkostonsa näkemys vammaisen tai pitkäaikaissairaan avun tarpeesta. Palvelusuunnitelmaan kirjataan osapuolten näkemykset ja toiveet palvelutarpeista sekä myös konkreettiset toimintaehdotukset. Palvelusuunnitelma on yksilöllinen yhteenveto  ja suunnitelma palveluista sekä tukitoimista, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. 

 

Kenellä on oikeus saada palvelusuunnitelma?

Vammaispalvelulain mukaan palvelusuunnitelma kuuluu vaikeasti vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Mikäli henkilö luetaan kuuluvan näihin ryhmiin on kunta velvoitettu tekemään henkilölle palvelusuunnitelma. Kunnan puolelta asiasta vastaa yleensä kunnan vammaispalvelukeskus, joka teettää palvelusuunnitelman missä määritellään kuinka vamma tai sairaus huomioidaan esimerkiksi töissä, koulussa tai vapaa-ajalla. 

Vastaan on kuitenkin tullut tapauksia joissa kunta on todennut, ettei henkilön toimintakyky ole heikentynyt niin merkittävästi että palvelusuunnitelma olisi tarpeellinen. Mikäli henkilölle on tehty diagnoosi ja voidaan näyttää, että vammasta tai sairaudesta on jatkuvaa haittaa toimintakyvylle niin palvelusuunnitelmaa ei voida evätä. Hyvä tapa arvioida omaa toimintakykyä on verrata sitä samanikäisen ei-diagnosoitujen henkilöiden toimintakykyyn, jolloin voidaan arvioida eroavaisuuksia. Tiedossa on myös positiivisia tapauksia, joissa palvelusuunnitelma on laadittu vaikka diagnoosia ei ole, koska vamma aiheuttaa selvästi haittaa henkilön päivittäisessä elämässä koulussa, työssä ja/tai vapaa-ajalla.

 

Kuinka haen palvelusuunnitelmaa?

Yleensä palvelusuunnitelman laatiminen lähtee liikkeelle siten, että joku asianomainen (asiakas, edunvalvoja, yhteistyötaho yms.) on yhteydessä asiakkaan sosiaalityöntekijään tai hoitavaan lääkäriin ja kertoo palvelusuunnitelman päivittämistarpeesta. Yhteydenottona riittää joko kirjallinen pyyntö (kirje, sähköposti tai viesti) tai suullinen pyyntö (puhelimitse, paikan päällä käynti).

Tämän jälkeen sosiaalityöntekijä tai hoitava lääkäri on yhteydessä asiakkaaseen ja sopii aikataulun palvelusuunnitelman kokoamiselle. Tässä vaiheessa kutsutaan mukaan myös muut asiakkaan verkostot, jotka osallistuvat palvelusuunnitelman kokoamiseen. Palvelusuunnitelmaa kootaan tarvittaessa moniammatillisesti, jotta kaikki palveluntarpeet tulee kattavasti läpikäytyä. 

Käytännöt voivat vaihdella hieman riippuen asuin kunnasta. Asiakas on oikeus pyytää palvelusuunnitelmapalaveriin haluamiaan henkilöitä mikäli kokee heidän läsnäolostaan olevan hyötyä tavalla tai toisella. Tällaisia henkilöitä voi olla esimerkiksi tulkki, asiantuntija tai joku joka tuntee asiakkaan tilanteen hyvin entuudestaan. 

Asiakkaan oikeuksista osallistua päätöksentekoon määritellään laissa seuraavasti:

”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.”

Lue lisää: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Jos et tiedä keneen sinun tulisi olla asiasi osalta yhteydessä ensimmäiseksi, suosittelemme aloittamaan yhteydenotolla kuntasi sosiaaliviranomaiseen. Kotikuntasi nettisivuilla on todennäköisesti löydettävissä vastuuhenkilöiden yhteystiedot tai vaihtoehtoisesti voit myös vierailla suoraan sosiaalipalvelujen toimipisteellä. Viimeistään he johdattavat sinut eteenpäin asiasi kanssa.

”Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen.”

 

Mitä hyötyä on palvelusuunnitelmasta?

Palvelusuunnitelma kertoo lukijalleen kattavasti yksilön palvelutarpeet ja suositeltavat toteuttamistavat. Usein palvelusuunnitelmasta löytyy henkilökohtaiset tiedot palveluasumisen, matkapalveluiden, henkilökohtaisen avun ja muiden tarpeellisten tukipalvelujen tarpeista. Palvelusuunnitelma toimii hyvänä muistiona niistä asioista joihin vaikea vammaisella tai pitkäaikaissairaalla on oikeus.

On kuitenkin muistettava, että kunta voi kieltäytyä palvelusuunnitelmaan merkittyjen palveluiden järjestämisestä, mutta kielteinen päätös on tehtävä hyvin perustellusti ja se on toimitettava asiakkaalle kirjallisesti. Määrärahojen puute ei ole riittävä peruste evätä vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle palvelusuunnitelmassa määriteltyjä apukeinoja, sillä vammaispalvelulaki määrittelee kyseiset oikeudet suomen kansalaisen subjektiivisiksi oikeuksiksi.

Vammaispalvelulaissa asia kuvaillaan seuraavasti:

”Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.”

Lue lisää: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Palvelusuunnitelma voi mahdollistaa henkilökohtaisen avun tai omaishoidon sijaisuuden palveluiden saannin kunnan maksusitoumuksella. Paju tarjoaa kyseisiä palveluita usean vuoden kokemuksella, tutustu lisää palvelumme-sivulla.

Toivottavasti tästä blogitekstistä on sinulle apua. Olemme kiitollisia palautteesta ja vastaamme parhaamme mukaan mahdollisiin lisäkysymyksiin!

Ystävällisin terveisin, 

Jukka